miksi

Miksi mobiilipalveluita tarvitaan? Samalla tapaa voidaan kysyä miksi verkkosivuja tarvitaan tai mihin paperisia esitteitä tarvitaan? Mobiilipalveluita pidetään usein kalliina ja vain tietyille toimialoille sopivina lisäpalveluina. Suomessa yritysten käyttämät mobiilipalvelut ovat pääasiassa olleet erilaisia yrityksen sisäiseen toimintaan tarkoitettuja raskaita ohjelmistoja tai esimerkiksi tekstiviestimarkkinointiin perustuvia ratkaisuja. Näille ns. vanhoille tekniikoille tyypillistä olivat korkeat tuotantokustannukset ja niiden heikko hyötykäyttö yrityksen muun toiminnan tukemiseen. Nykyään erilaisiin verkkosivutekniikoihin perustuvat uudet mobiiliteknologiat ovat pudottaneet tuotantokustannuksia hyvin lähelle verkkosivujen tuotantokuluja. Sovellukset, joiden toteutukseen vaadittiin ennen kuukausien tai vuosien ohjelmointi- ja kehitystyötä, ovat nykyisin mahdollisia toteuttaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa ja pienemmillä kustannuksilla. Uudet mobiiliteknologiat ovat lisäksi mahdollistaneet verkkosivujen ja mobiilipalveluiden yhdistämisen, joissa verkkosivuille laitettu sisältö menee samalla työmäärällä myös matkapuhelinsovelluksiin.

Liian usein mobiilipalveluista ajatellaan, että niiden tulisi olla todella mullistavia ja täynnä hienoja ominaisuuksia. Nykytekniikoilla toteutetut mobiilipalvelut voivat kuitenkin olla pienimmillään pelkkiä yrityksen toimintaa mainostavia tuote- tai palvelukatalogeja. Matkapuhelimiin voidaan toteuttaa myös erilaisia muuta liiketoimintaa tukevia tai itsessään osana liiketoimintaa toimivia sovelluksia, mutta yhtälailla mobiilisovellus voi olla pelkkä mainosväline. Usein myös ajatellaan, että pelkkä internetissä näkyminen riittää ja ettei näkyminen matkapuhelimessa tuo mitään suurta lisäarvoa. Tilastollisesti on kuitenkin osoitettu, että yhä useampi kuluttaja etsii tietoa matkapuhelimella joko internetistä tai sovelluskaupoista. Sovelluskaupat ovat julkaisukanavana suoraan kansainvälisiä, joten niiden avulla yritys-, tuote- tai palvelutiedot on mahdollista viedä suoraan myös kansainvälisesti näkyväksi.

Mobiilipalveluiden suurin etu esimerkiksi verkkosivuihin tai paperisiin esitteisiin verrattuna on niiden liikuteltavuus ja sisällön päivitettävyys. Mobiilipalvelun sisältämä informaatio kulkee käyttäjän mukana matkapuhelimessa ja on päivitettävissä yhtä helposti kuin mikä tahansa verkkosisältö. Matkapuhelimen kautta välitettyyn informaatioon voidaan lisäksi yhdistää käyttäjästä kertovia ominaisuuksia, joita ei muuten ole mahdollista saada tietoon. Tällaisia ovat esimerkiksi käyttäjän sijaintitiedot ja hänen käyttämä päätelaite. Sijaintitietojen avulla käyttäjälle voidaan esimerkiksi tarjota personoitua informaatiota häntä lähellä olevista palveluista.

Mobiilipalvelun avulla palvelun tarjoaja saa tuotteensa osaksi käyttäjän arkea paikasta tai ajasta riippumatta. Nykyisin yhä useampi suomalainen omistaa älypuhelimen ja käyttää sitä nopeaan tiedonhankintaan etsiessään esimerkiksi tuotteita tai palveluita. Mobiilipalveluilla, oli kyseessä sitten matkapuhelimeen optimoitu verkkosivu tai erillinen sovellus, palveluntarjoaja pystyy vastaamaan näiden liikkuvien käyttäjien tarpeisiin ja varmistaa oman näkyvyytensä kasvavassa mobiilipalveluiden käytössä.

Myös kuluttajien odotukset yritysten sähköisiä palveluita kohtaan ovat olleet muutoksessa. Tutkimusyhtiö Gomezin tekemän selvityksen mukaan noin 60% kuluttajista odottaa mobiilisivujen toimivan kännykällä yhtä nopeasti ja vaivattomasti kuin verkkosivujen ja tietokoneiden kautta. Yli puolet mobiilisivuilla vierailleista asiakkaista ei myöskään palaa sivuille takaisin, jos ensimmäinen käyttökokemus on huono. Vaikka yrityksen verkkosivujen näkyminen mobiililaitteissa on tärkeää, on kuluttajia hyvä huomioida myös jatkuvasti kasvavan sovelluskaupan kautta. Vuoden 2012 tammikuussa tehdyn mobiilikäyttäjätutkimuksen mukaan käyttäjät käyttävät matkapuhelimilla ennemmin yrityksen omaa mobiilipalvelua, kuin mobiilikäyttöön optimoitua verkkosivua. Tutkimustulos oli mielenkiintoinen, sillä ensimmäistä kertaa mobiilisovellukset osoittautuivat mobiiliverkkosivuja käytetymmäksi tietolähteeksi.

mobiili osana palveluita

Usein mobiilipalvelu nähdään yrityksen muuhun toimintaan liittymättömänä ulkopuolisena lisäpalveluna ja osittain siksi niille ei myöskään nähdä tarvetta. Mobiilipalvelu voi olla myös oleellinen osa yrityksen tarjoamaa palvelukokonaisuutta. Esimerkiksi matkailupalveluita tuottava yritys voi tarjota mobiilipalvelun avulla asiakkaille mahdollisuuden tehdä varauksia ja tutustua omaan palvelutarjontaan tai kertoa oleellista lisä-informaatiota esimerkiksi ympäristöstä ja lähellä olevista muista palveluista. Toisaalta esimerkiksi käsitöitä ja niiden myyntiä tekevä yritys voi mobiilipalvelun avulla esitellä omaa tuotevalikoimaansa joko valokuvia tai jopa kolmiulotteisia malleja käyttäen ja tarjota tuotteiden ostamismahdollisuuden matkapuhelimessa toimivan verkkokaupan kautta. Käytännössä mobiilipalveluiden hyödyntämisessä on vain mielikuvitus rajana ja oikealla tarpeiden ja teknologian mahdollisuuksien tasapainolla niillä pystytään tehostamaan minkä tahansa toimialan liiketoimintaa.

kasvu

Suomessa mobiilipalveluiden kasvu on ollut viime vuosien ajan nopeaa, vaikka palveluiden rantautuminen USA:n kautta Eurooppaan ja sieltä edelleen Suomeen on kestänyt odotettua kauemmin. Tähän nopeaan kasvuun ovat vaikuttaneet laitekannan uudistuminen ja yhä useampien toimialojen herääminen mukaan mobiilibisnekseen. Kansainvälisesti toiminta on ollut laajaa jo monta vuotta ja kasvu on vain jatkuvasti kiihtymässä uusien laitteiden ja laitemäärien kasvun vuoksi. Kansainvälinen it-alan tutkimuslaitos IDC arvioi älypuhelinten määrän kasvaneen vuonna 2010 yli 55%. Google taas on raportoinut kännykällä tehtyjen hakujen nelinkertaistuneen vuosien 2010 ja 2011 välisenä aikana.

Android Marketin sovellusmäärien kasvu.

Mobiilipalveluiden kasvun myötä myös niissä liikkuvat rahamäärät niin markkinoinnin kuin suoran myynnin osalta ovat olleet räjähdysmäisessä kasvussa. Pelkästään mobiilimarkkinoinnin (johon lasketaan mobiiliweb ja sovellukset) välillisesti tuottamat rahamäärät ovat muutamien vuosien aikana moninkertaistuneet. Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan mobiilimarkkinoinnin tulot kasvoivat maailmanlaajuisesti vuosien 2010 ja 2011 vuosien aikana 1.6 miljardista yli 3.5 miljardiin dollariin. Gartnerin tekemän ennusteen mukaan mobiilimarkkinoinnista saatavat tulot ylittävät kansainvälisesti 20 miljardin dollarin rajan jo vuoteen 2015 mennessä. Suurinta kasvua Gartner ennustaa juuri läntiseen Eurooppaan, jossa kasvu tulee olemaan vuoteen 2015 mennessä yli kymmenkertainen. (Lähde Gartner 2011. http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1726614)

Divian syyskuussa 2011 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista yrityksistä vain noin 5% käyttävät mobiilipalveluita markkinoinnissa. Kuitenkin näistä yli 80% aikoo käyttää mobiilipalveluita myös jatkossa markkinoinnissa tai muun palvelutoiminnan tukemisessa. Kyselyyn vastanneista yli 60 yrityksestä 20% suunnittelee mobiilipalveluiden hyödyntämistä ja yli 33% on jo aloittanut oman mobiilipalvelun hankinnan. Eri toimialoille tehty kysely kertoi myös että yli 58% vastanneiden yritysten asiakkaista ovat kyselleet onko yrityksellä tarjolla mobiilipalveluita. Kysely osoitti myös että mobiilipalveluiden tuomien asiakkaiden määrä on suoraan verrannollinen mobiilipalveluihin käytettyihin rahamääriin.

Mobiilimarkkinoinnin tulot ja ennuste. Lähde: Gartner 2011.

Suomessa mobiilipalveluiden nopeasta kasvusta kertoo myös Sanoman teettämä tutkimus heidän mobiililaitteille optimoitujen internetsivujen käyttäjämääristä. Vuosien 2010 ja 2011 välisenä aikana Sanoman mobiiliverkkopalveluiden käyttäjämäärä on kasvanut yli kaksinkertaisesti. Vuonna 2012 Sanoman mobiilipalvelut saavuttavat noin 80% koko maan mobiilikäyttäjistä, joten tuloksia voidaan hyvin verrata koko Suomen mobiilikäyttäytymiseen. Sanoman mobiilipalveluilla on vuoden 2012 alussa yli 600 000 käyttäjää viikossa ja käyttäjämäärät kasvavat viikoittain. (Lähteet: TNS Gallup Metrix, 2012. Sanoma News. http://www.sanoma.fi/tietoa-sanomasta/sanoma-news/uutiset/mobiilin-kaytto-hurjassa-kasvussa-verkkopalveluissa-jouluna-saadut-paatelaitteet-nakyvat-jo-sanoman-tilastoissa)

Mitä palveluita yrityksesi tarjoaa mobiiliasiakkaille? Lähde: Nearme services: Mobiilibarometri 2011.

Kun näitä edellä mainittuja tilastotietoja vertaa palvelutarjonnan määrään, voi hyvin nopeasti tehdä päätelmän, että Suomessa eletään mobiilipalveluiden osalta erikoista tilannetta, jossa käyttäjiä ja palvelun tarvetta on huomattavasti enemmän kuin niiden tarjontaa.

mobiili liiketalous

Vaikka mobiilipalveluiden tuotantokustannukset ovat uusien tekniikoiden myötä tulleet yhä useamman toimijan tavoitettaviin, on niiden tuotantokulut silti jollain tavalla saatava takaisin budjettiin. Yksinkertaisin ja usein käytetty tapa on hinnoitella mobiilisovellus tuottamaan tuotannosta aiheutuneet kustannukset takaisin. Suora mobiilisovelluksen hinnoittelu rajoittaa kuitenkin sen potentiaalisten käyttäjien määrää ja laskee siten myös sen näkyvyyttä kuluttajille. Jotta mobiilisovellus tuottaisi omat tuotantokustannuksensa suoraan takaisin, tulisi käyttäjämäärien olla todella suuria. Yleisimmin kun mobiilipalveluista pyydetyt hinnat ovat vain yksittäisistä euroista noin kymmeneen euroon sovellusta kohti.

Mobiilipalvelun aiheuttamat tuotantokustannukset tulisikin suhteuttaa sillä osittain tai kokonaan korvattavien toimintojen kustannuksiin. Esimerkiksi jos yritys käyttää mobiilipalvelua markkinointiin, voidaan kustannuksia suhteuttaa aiemmin painettujen paperisten esitteiden aiheuttamiin kuluihin. Näin ajateltuna mobiilipalvelu onkin usein aiemmin käytettyjä perinteisiä keinoja kustannustehokkaampi, varsinkin kun mobiilipalvelun jakelu ja tietojen päivittäminen on esimerkiksi paperiesitteitä nopeampaa ja halvempaa. Vaikka mobiilipalvelusta aiheutuvat kustannukset voivat tuntua muuhun liiketoimintaan nähden kalliilta ja ylimääräisiltä, on mobiilipalvelut niin tilastojen kuin sillä saavutettavien hyötyjen kannalta osa jokaisen yrityksen lähitulevaisuutta. Mobiilipalveluiden avulla yritys voi saavuttaa merkittäviä etuja kilpailijoihin nähden ja vahvistaa oman toimintansa ennakkoluulotonta ja modernia imagoa.

Mobiilipalvelun tuomasta suorasta hyödystä yrityksen liiketoimintaan ei ole Suomessa tehty vielä tutkimuksia, mutta kansainväliset tutkimukset antavat hyvää suuntaa myös meille. Tilastoilla on osoitettu että mitä enemmän yritys käyttää esimerkiksi markkinointibudjettiaan mobiilipalveluiden tuotantoon tai ylipäätään matkapuhelimissa näkyvyyteen, sitä enemmän yrityksen liikevaihto ja tulos on parantunut. Kansainvälisesti alalla puhutaan jo useista miljardeista euroista ja mobiilimarkkinointiin käytettävät rahamäärät kasvavat yli 100% vuosivauhtia. Olisi enemmän kuin toivottavaa että tähän kehitykseen herättäisiin hiljalleen myös Suomessakin, sillä alan teknologiaosaaminen ja palvelutuotanto meillä kuitenkin on tunnetusti maailman kärkeä. Suomessa tarvitaan enää vain muutamia mobiilibisnekseen ja etenkin –mainontaan lähteneitä esimerkkiyrityksiä ja niiden menestystarinoita rohkaisemaan myös muita yrityksiä mukaan tähän kansainväliseen muutokseen.

suunnittelu

Mobiilipalvelun suunnittelu lähtee yleensä ideasta tai visiosta, minkälainen palvelu halutaan ja mitä palvelu voisi sisältää. Suunnitteluun onkin hyvä varata aikaa, sillä vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee myös mobiilipalveluissa. Suunnitteluvaiheessa tuotannolle vedetään rajoja käytettäviin resursseihin, aikatauluihin, palvelun sisältöihin ja toimintoihin, kohdelaitteisiin ja esimerkiksi palvelun ulkoasuun. Suunnitteluvaiheessa on erittäin suositeltavaa toteuttaa erilaisia dokumentteja ja kaavioita suunnitelmien konkretisoimiseksi, koska ne toimivat samalla tärkeinä apuvälineinä tuotannon myöhemmissä vaiheissa. Esimerkiksi paperille piirretty sovelluksen lopullisen rakenteen rautalankamalli helpottaa ja nopeuttaa sovelluksen ohjelmointia ja sisältöjen koostamista huomattavasti.

Suunnittelussa voidaan lähteä liikkeelle muutamalla vaihtoehtoisella tavalla käytettävistä resursseista ja toteutustavasta riippuen. Varsinkin kaupallisissa tuotannoissa (sellaisissa joiden kustannukset joku maksaa) suunnittelu alkaa yleensä toteutuksen aikataulun alustavalla suunnittelulla. Alustavassa aikataulussa on hyvä vetää pääpiirteitä toteutuksen isoihin kokonaisuuksiin, kuten milloin suunnitteluvaihe vaihtuu toteutukseen ja milloin palvelun pitää olla valmis. Näiden pääpiirteiden ympärille on helpompaa lähteä suunnittelemaan tuotannon yksityiskohtaisempia aikatauluja, erilaisia ominaisuuksia ja sisällöllisiä tavoitteita. Näin vältetään suuremmalla todennäköisyydellä tuotantoprosessin aikataulujen turhia venymisiä ja niistä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Vaihtoehtoinen suunnittelumalli on lähteä liikkeelle halutuista sisällöistä ja toiminnallisuuksista. Tässä vaihtoehdossa palvelun lopullinen hintalappu tarkentuu vasta suunnittelun loppuvaiheessa ja toteutustyön käynnistyessä. Tätä mallia käytetään useimmiten erilaisia teknologisia innovaatioita kokeilevissa tuotannoissa, joiden kaupalliset tavoitteet eivät ole merkittäviä. Suunnittelumalli toimiikin parhaiten erilaisissa pilotoinneissa myöhempiä kaupallisia ratkaisuja varten.

alustat

Mobiilipalveluiden alustoilla tarkoitetaan kannettavia päätelaitteita, nykyään yleensä joko matkapuhelimia tai tablet-tietokoneita. Alustat jakautuvat laitteissa käytettyjen käyttöjärjestelmien mukaan. Yleisimpiä ja kohdealustoina tuottavimpia käyttöjärjestelmiä ovat Googlen Android, Applen iOS, Microsoftin Windows Phone ja Nokian Symbian ja MeeGo. Lisäksi käyttöjärjestelmien sisällä on toiminnallisia eroavaisuuksia eri käyttöjärjestelmäversioiden kesken. Esimerkiksi Googlen Android käyttöjärjestelmän käyttäjistä helmikuussa 2012 yli 27 prosenttia käyttivät vielä vanhaa 2.2-versiota, vaikka uudempi 2.3.3-versio on ollut saatavilla jo yli vuoden.

Mobiilipalvelua suunniteltaessa on hyvä päättää jo alkuvaiheessa sovelluksen julkaisun kohdealustat. Vaikka varsinkin WebApp-julkaisu on monialustaista (sama toteutus toimii suurimmalla osalla käytössä olevista alustoista) on päätelaitteiden, käyttöjärjestelmien ja niiden versioiden välillä aina toiminnallisia eroja. Mobiilialustojen kehitys on ollut nopeaa ja laitetehot ovat kasvaneet huimasti viimeisten vuosien aikana, joten sovelluksen toimivuus on lähes aina parempaa uudemmilla käyttöjärjestelmillä ja laitteilla. Tästä johtuen on suositeltavaa kohdentaa palvelut suoraan sellaisille päätelaitteille, jotka varmuudella suoriutuvat haluttujen toimintojen ja ominaisuuksien asettamista tehtävistä.

Alustojen valinnassa on suositeltavaa päättää se, mille näyttökoolle palvelu suunnitellaan. Vaikka matkapuhelinten näyttökoot ovat nykyisin lähellä toisiaan, aiheuttavat etenkin tabletit haasteita ulkoasusuunnittelulle. Se mikä toimii ja näkyy hyvin matkapuhelimessa ei todennäköisesti toimi tabletilla ja päinvastoin. Eri näyttökokojen asettamia haasteita voidaan kiertää tekemällä sovelluksesta mahdollisimman hyvin eri näyttökokoihin automaattisesti mukautuva. Mukautuvan eli skaalautuvan sovelluksen toteutus on kuitenkin huomattavasti hitaampaa ja enemmän resursseja vaativa, joten alustavalinta on tärkeää tehdä käytettävien resurssien ja aikataulujen mukaisesti.

Kohdealustoja valitessa on hyvä kiinnittää myös huomiota niiden sovelluskauppojen asettamiin sääntöihin ja rajoituksiin. Eri sovelluskaupoilla on hyvin vaihtelevat suhtautumiset esimerkiksi etähallittaviin sisältöihin tai sovelluksessa sallittuihin toiminnallisuuksiin. Listauksia sallituista ja ei-sallituista toiminnoista ja sisällöistä löytyy yleensä kohdealustan kehittäjäohjeista. Nämä ”developer’s guidelines” –nimellä kulkevat dokumentaatiot on hyvä käydä läpi jo suunnitteluvaiheessa.

toiminnot

Matkapuhelinsovelluksiin voidaan tuoda erilaisia sisällön esitykseen ja palvelun käyttöön liittyviä toimintoja. Yksinkertaisimmillaan toiminto on esimerkiksi siirtyminen sisältösivulta toiseen. Toiminnot voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan, sovelluksen sisäisiin toimintoihin ja laitepohjaisiin toimintoihin. Sovelluksen sisäisiä toimintoja ovat esimerkiksi navigointi, siirtymät sisältöjen välillä ja sisältöjen esitystavat, kuten kuvagalleriat tai videotoistimet. Laitepohjaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi puheluiden soittaminen sovelluksen kautta, verkkoyhteyksien käyttö, kameran hyödyntäminen sisällön esityksessä, GPS-paikannus ja puhelimen asentoa seuraaviin kiihtyvyysantureihin liitetyt toiminnot.

Erilaiset toiminnot ja niiden yhdistäminen palveluiden käyttöön ja sisältöjen esittämiseen ovat yksi suurimmista tekijöistä joilla mobiilipalvelut eroavat perinteisistä verkkosivusisällöistä tai työpöytäsovelluksista. Vaikka erilaiset toiminnot eivät itsessään tuokaan mitään lisäsisältöä sovellukseen, voidaan niillä rikastaa käyttäjän kokemusta tarjotuista sisällöistä. Yleisimpiä toimintojen käyttötapoja sisältöjen esityksissä ovat paikkatietoon sidonnaiset sisällöt, jolloin käyttäjän sijainnista tulee olennainen osa palvelun käyttöä ja siinä navigointia. Esimerkiksi paikkatiedon avulla käyttäjälle voidaan esittää hänen sijaintiaan lähellä olevia palveluita, tai sisältöjä voidaan asettaa käynnistymään vain tietyssä paikassa.

Sovelluksen suunnittelussa on hyvä kartoittaa erilaisia sisältöjen esittämismahdollisuuksia ja sovelluksen käyttöön vaikuttavia toimintoja. Toimintojen hyödyntämisellä sovellukseen saadaan helposti tervetullutta omaleimaisuutta ja sovelluksella pystytään palvelemaan jopa kokonaan uudenlaisia käyttäjiä. Erilaisten toimintojen suunnittelussa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ne ovat ainoastaan sisällön esittämiseen ja sovelluksen käyttöön liittyviä, eikä niillä voi korvata laadukasta sisältömateriaalia. Lisäksi toimintojen avulla sovelluksen käyttöön sopivien päätelaitteiden määrä voi vähentyä huomattavasti, jos esimerkiksi paikkatietoa hyödynnettäessä käytettävä GPS-siru on sovelluksen käyttöön pakollinen. Erilaisten toiminnallisuuksien suunnittelussa onkin hyvä pitää tietynlainen tasapaino teknologisten ratkaisuiden, sisällön ja päätelaitteiden määrän välillä.

resurssit

Mobiilisovellusten tuotanto on tarvittavien resurssien suhteen verrattavissa mihin tahansa muuhun verkkosivutuotantoon. Lähtökohtana on että mitä enemmän sovellukseen halutaan erilaisia toimintoja, sisältöjä ja yhteensopivia päätelaitteita, sitä enemmän tuotanto maksaa. Yksittäisistä tuotannon vaiheista eniten resursseja vaatii sisällöntuotanto ja tekninen toteutus. Nämä ovat kuitenkin hyvin paljon riippuvaisia siitä, millainen tuotanto on kyseessä. Mikäli toteutetaan jotain täysin uutta ja ennen tuntematonta teknistä ratkaisua, voi teknisen toteutuksen vaihe olla helposti suurikin menoerä kokonaiskustannuksissa. Toisaalta mikäli sovellukseen halutaan paljon esimerkiksi ääni- tai videosisältöjä, nousee sisällöntuotanto kalleimmaksi vaiheeksi.

WebApp-sovellukset ovat mahdollistaneet mobiilipalveluiden kustannustehokkaan tuotannon aiemmin käytettyihin järeisiin täysin ohjelmointiin pohjautuviin tuotantoihin nähden. WebApp-toteutuksilla pystytytään toteuttamaan hyvinkin lyhyillä tuotantoajoilla ja kustannuksilla sovelluksia joiden tuotanto aiemmilla tekniikoilla vaati monenkertaiset resurssit ja aikataulut. Yksinkertaista hintalappua mobiilipalvelulle on täysin mahdoton lähteä arvioimaan, koska tuotannoissa on aina niin monta siihen vaikuttavaa tekijää. Hintalappu kuitenkin luonnollisesti kasvaa sitä mukaan mitä enemmän tuotannossa on tekijöitä, tehtävää sisältöä ja tutkittavaa tekniikkaa. Myös monialustainen julkaisu eri sovelluskauppoihin tuo väistämättä muutoksia tuotantokustannuksiin.

aikataulut

Mobiilipalvelun aikataulutus on täysin riippuvainen tuotannon laajuudesta ja siinä työskentelevän työvoiman määrästä. Vaikka aikataululle ei pysty tekemään mitään ajallista sapluunaa, on eri työvaiheet tuotannon laajuudesta riippumatta hyvin pitkälti samat ja aikataulullisesti tuotannossa puhutaan vähintään noin kuukauden mittaisesta prosessista. Tuotanto alkaa aina suunnittelulla, jossa kartoitetaan tilaajan tarpeita ja haluttua lopputulosta. Tilaajan tarpeiden ja ideoiden pohjalta laaditaan suunnitelma palvelun toteuttamiseksi. Tällöin palvelulle määritetään aikataulu, sisällöt ja erilaiset tekniset ratkaisut tilaajan tarpeiden ja resurssien pohjalta.

Tuotantokaavio

Tuotantovaiheessa mobiilipalvelu toteutetaan suunnitelmien pohjalta. Tällöin tuotetaan sisällöt, ulkoasu ja tekninen rakenne, joista itse mobiliipalvelu koostetaan valmiiksi. Se, kuinka pitkään tuotantovaiheessa kestää riippuu siitä, millaista sisältöä palvelulla halutaan tarjota. Siinä missä pelkkää tilaajan toimittamaa teksti- ja kuvamateriaalia sisältävä palvelu on melko nopea ja edullinen toteuttaa, äänimateriaalia sisältävä ja haastavampia teknisiä keinoja käyttävä palvelu voi viedä paljon aikaa ja resursseja. Tuotantovaihe onkin aina sitä nopeampi ja edullisempi mitä yksinkertaisempaa palvelun sisältämä materiaali on.

Kun tuotantovaiheessa toteutettu sovellus valmistuu, se on testattava ennen julkaisua. Tällöin palvelua käyttämällä etsitään mahdollisia virheitä ja korjataan ne ennen palvelun tarjoamista käyttäjille. Testaus voidaan suorittaa joko työryhmän sisällä tai antamalla palvelu käytettäväksi rajatulle testiryhmälle.

Usein ajatellaan, että tuotantoprosessi päättyy palvelun valmistumiseen ja julkaisuun. Julkaisun jälkeen tilaajan on kuitenkin otettava huomioon myös se, miten palvelun sisältöä jatkossa päivitetään ja mitä kautta käyttäjät voivat antaa palvelusta mahdollista palautetta. Se, että palvelua lopulta käytetään, vaatii myös markkinointia, jolloin palvelu tuodaan tietoon myös lopulliselle käyttäjäryhmälle.

konseptointi

Ennen mobiilipalveluiden toteuttamista on hyvä tehdä suunnitelma siitä, mitä palvelulla halutaan saavuttaa ja mihin sitä tullaan käyttämään. Hyvä suunnittelutyö auttaa siinä, että lopullinen palvelu vastaa alkuperäistä tarvetta ja sen käyttäminen on yksinkertaista.

Suunnittelu käynnistyy ideasta tai tarpeesta; viesti halutaan välittää eteenpäin tietyn lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tämä tarve lähtee palvelun tilaajalta, joka pohtii, millaisen viestin hän haluaa välittää, miksi ja kenelle. Tämän jälkeen mietitään sitä, miten viesti saadaan parhaiten välitettyä vastaanottajalle valittua viestintäkanavaa (mobiilisovellukset) hyödyntäen. Missään suunnittelun vaiheessa ei saa unohtaa viestin sisältöä ja perimmäistä tarkoitusta. On siis pohdittava, mitä keinoja käyttäen viesti saadaan välitettyä kohderyhmälle mahdollisimman selkeästi. Suunnittelutyön päätteeksi palvelu voidaan onnistuneesti toteuttaa.

Prosessina suunnittelu kuulostaa yksinkertaiselta, vaikka se koostuu useasta eri työvaiheesta ja vaatii monen eri osa-alueen osaamista ja ammattitaitoa. Lähes poikkeuksetta työryhmä koostuu useasta eri ammattilaisesta. Heidän osaamisalueidensa tulisi sisältää sekä sisällöntuotannollista, visuaalista että teknistä tietämystä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Onnistuneessa palvelussa kaikki osatekijät (esim. sisältöelementtien perusteltu valinta, toimiva rakennesuunnittelu ja päätelaitteen huomioiminen) ovat tasapainossa keskenään.

sisällöntuotanto

Sisällöntuotanto on yksi tärkeimmistä ja eniten resursseja vaativista tuotannon vaiheista. Sisältö määrittelee koko sovelluksen luonteen ja tarpeellisuuden käyttäjälle. Sisältöjen suunnittelussa tulee säilyttää tasapaino teknisten mahdollisuuksien ja eri sisältömuotojen tarpeellisuuden välillä. Liian teknologinen näkökulma voi tehdä sisällöistä tarpeettoman monimutkaisia, kun taas liian sisältökeskeinen suunnittelu voi olla teknologisesti vanhentuneen näköistä.

Mobiilisovelluksen sisältösuunnittelussa tulee huomioida erimuotoiset sisällöt ja miten ne soveltuvat matkapuhelimella toistettaviksi, sillä esimerkiksi suuria tekstimääriä on hankala ja epämiellyttävä lukea pieneltä matkapuhelimen näytöltä. Matkapuhelinten laitetehot mahdollistavat kuitenkin erilaisten sisältömuotojen käytön, jolloin tekstin lisäksi palveluihin voidaan tuoda esimerkiksi ääntä, valokuvia, videokuvia ja animaatioita. Eri sisältömateriaaleja yhdisteltäessä on hyvä pitää mielessä palvelun alkuperäinen suunniteltu käyttötarkoitus ja sisältöjen yhteensopivuus. Jos käyttäjälle halutaan tuottaa elämyksiä esimerkiksi äänen avulla, on silloin teksti- tai kuvamateriaalin samanaikaista käyttöä harkittava.

Sisällöntuotantoon vaikuttaa aina myös sen vaatimat resurssit. Siinä missä teksti- ja valokuvasisältö on edullista tuottaa, nousevat ääni- ja videosisältöjen kustannukset helposti koko tuotannon kalleimmaksi osaksi. Eri sisältömateriaalien tarve ja niihin varatut taloudelliset- ja henkilöresurssit on hyvä kartoittaa huolella jo tuotannon suunnitteluvaiheessa.

sisältö ja konsepti

Sisältösuunnittelussa ja sisältöelementtejä valitessa tulee ottaa huomioon se, mitä palvelulla pyritään saavuttamaan. Yleisesti mobiilipalvelut voidaan tyypittää kahteen eri palvelumuotoon, joita ovat informatiiviset- ja elämykselliset mobiilipalvelut. Informatiivisen mobiilipalvelun tarkoituksena on välittää käyttäjälle tietoa, esimerkiksi tapahtumakalenterin tai mobiililaitteella luettavan käsiohjelman muodossa. Elämyksellisen mobiilipalvelun tavoitteena on puolestaan todellisuuden rikastaminen esimerkiksi paikkatietoon sidotun ja mobiililaitteella toistettavan äänimateriaalin avulla.

Teknologian kehittyessä myös mobiililaitteet mahdollistavat yhä monipuolisempia sisällöntoistomahdollisuuksia. On kuitenkin muistettava, etteivät kaikki materiaalit sovi samalla tavalla erilaisiin mobiilipalveluihin. Jos palvelua käytetään esimerkiksi musiikkifestivaaleilla tai muussa äänekkäässä ympäristössä, äänimateriaalin hyödyntämiselle ei ole perusteita. Vaihtoehtoisesti jos mobiilipalvelulla halutaan rikastaa todellisuutta ja tarjota elämyksiä, liikkuvan kuvan hyödyntämistä tulisi välttää, sillä se kiinnittää käyttäjän huomion mobiililaitteeseen ympäristön sijaan.

Mobiilipalveluiden sisältöjä suunnitellessa ja toteuttaessa tulee aina kiinnittää huomio siihen, mitä palvelulla tavoitellaan ja millaisia rajoitteita tekniikka ja käyttöympäristö sille asettavat. Näin vältetään epäonnistuneiden ja perusteettomien sisällöllisten- ja teknologisten valintojen tekeminen ja palvelu välittää halutun viestin onnistuneesti loppukäyttäjälle.

sisältöjen soveltuvuus

Mobiilipalveluissa hyödynnettäviä sisältöelementtejä ovat teksti, ääni, kuva ja liikkuva kuva.

Tekstin hyödyntäminen sisältömateriaalina on helppoa ja kustannustehokasta, sillä sen tuottamiseen ei useinkaan tarvita ulkopuolista apua. Teksti välittää informaatiota selkeästi ja sen huolellinen suunnittelu vähentää monitulkintaisuuden riskiä. Mobiilipalveluiden tekstisisältöä suunnitellessa on aina otettava huomioon, että sitä luetaan mobiliilaitteen näytöltä ja tällöin pitkien tekstimateriaalien käyttöä tulisi välttää.

Jos tekstimateriaalilla välitettävää informaatiota on paljon, voidaan se osittain tai kokonaan korvata äänimateriaalilla. Ääni on tekstiä miellyttävämpi vastaanottaa, sillä se on auditiivinen sisältöelementti ja sen sijaan, että käyttäjä vastaanottaisi informaatiota suoraan matkapuhelimen näytöltä, hän voi kuunnella sen. Äänimateriaaliin voidaan informaation värittämiseksi lisätä myös esimerkiksi taustaääniä, jotka antavat käyttäjälle elämyksellisiä kokemuksia. Äänimateriaalin hyödyntäminen ei aina ole mahdollista, sillä se on esimerkiksi tekstimateriaaliin verrattuna hidasta ja kallista toteuttaa.

Kuvamateriaali on aina monitulkintaista. Erilaiset käyttäjät tulkitsevat kuvia eri tavalla ja tämän vuoksi viestin välittäminen pelkästään kuvamateriaalin avulla ei ole suositeltavaa. Kuvien hyödyntämistä ei kuitenkaan tule unohtaa, sillä ne havainnollistavat ja rikastavat tekstillä ja äänimateriaalilla tarjottua informaatiota. Kuvien avulla voidaan kaunistaa välitettävää viestiä ja tehdä sen vastaanottamisesta miellyttävää.

Liikkuvan kuvan avulla viesti saadaan välitettyä selkeästi pelkästään yhtä elementtiä käyttäen, sillä esimerkiksi animaatiot voivat sisältää kuvaa, ääntä ja tekstiä. Liikkuvan kuvan hyödyntäminen on kuitenkin mobiilipalveluissa melko vähäistä, sillä se on suhteessa muihin elementteihin kallis toteuttaa ja sen tiedostokoko on huomattavasti muita elementtejä suurempi.

Sisältömateriaaleja suunnitellessa on hyvä käyttää useampaa kuin yhtä sisältöelementtiä viestin välittämisessä. Sääntönä voidaankin pitää, että mobiilipalvelun tulisi sisältää sekä informaatiota välittävää, että sitä rikastavaa materiaalia.

tekninen toteutus

WebApp-tyylisen mobiilipalvelun tekninen toteutus on hyvin paljon verrattavissa perinteiseen HTML-pohjaisen verkkosivuston toteutukseen. Koska WebApp-sovellukset pohjautuvat täysin verkkosivutekniikoihin, on verkkosivujulkaisusta mobiilipalveluihin siirtyminen varsin helppoa. Mobiilipalveluiden teknisessä toteutuksessa on huomioitava tiettyjä verkkosivumaailmassa tuntemattomia seikkoja. Siinä missä verkkosivut toimivat käytännössä kaikilla tietokoneilla melko samankaltaisesti, on mobiilipalveluiden päätelaitteissa suuria suorituskykyyn ja sisältöjen esittämiseen liittyviä eroavaisuuksia. Yksi suurimmista eroista perinteisiin verkkosivutoteutukseen verrattuna on mobiililaitteiden varsin rajoittunut suorituskyky ja sen huomioiminen teknisessä toteutuksessa. Verkkosivutuotannoissa päätelaitteiden (tietokoneiden ja verkkoyhteyksien) suorituskyvystä ei kehittäjien ole tarvinnut huolehtia enää moneen vuoteen. Myös laitteiden väliset erot esimerkiksi näyttöjen esityspinta-aloissa aiheuttavat päänvaivaa, kun rakennetaan toimivaa teknistä runkoa.

Mobiililaitteet tuovat edellä mainittujen hankaluuksien lisäksi myös paljon uusia ja positiivisia ominaisuuksia toteutuksiin. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi mahdollisuutta käyttää erilaisia laitteen tarjoamia toimintoja ja ominaisuuksia palveluiden käytössä ja sisältöjen esittämisessä. Suurin osa moderneista älypuhelimista sisältää esimerkiksi paikkatietoa tarjoavan GPS-sirun tai puhelimen asentoa seuraavat kiihtyvyysanturit. Näiden ominaisuuksien käyttöön vaaditaan kuitenkin erilaisia komentoketjuja, jotka yhdistävät verkkosivutekniikat ja siellä tapahtuvat toiminnot, sekä puhelimen sisällä olevat komentorakenteet toisiinsa. Näitä komentoketjuja kutsutaan yleisesti rajapinnoiksi (frameworks), sillä ne toimivat kahden tai useamman eri toteutustavan tai ohjelmointikielen välittäjinä.

Yksinkertaisimmillaan WebApp-rakenteinen mobiilipalvelu on kuin verkkosivusto, jota käytetään paikallisesti puhelimesta sen oman selaimen välityksellä. Monesti tämä riittää haluttuun lopputulokseen eli sisältöjen esittämiseen matkapuhelinten kautta. Matkapuhelimet tarjoavat alustana kuitenkin niin paljon toimintoja ja ominaisuuksia, että teknisen toteutuksen jättäminen tälle asteelle ei hyödynnä kaikkia päätelaitteen tarjoamia mahdollisuuksia.

webApp-rakenne

WebApp-sovellus koostuu verkkosivujen toteutuksessa käytetyistä kuvauskielistä. Sovelluksen runkona on HTML-tiedosto, joka toimii sisällön kuvauskielenä. HTML-tiedostoon tehdään myös sovelluksen rakennemääritykset. WebApp-sovelluksissa käytetään pääasiassa kahta eri rakennemallia; yhden HTML-tiedoston sisäistä linkitystä eli ankkurointia, tai useasta HTML-tiedostosta koostuvaa ulkoista linkitystä. Yhdestä HTML-tiedostosta koostuva rakenne on suorituskyvyltään parempi sisältömääriltään pieniin sovelluksiin, kun taas isojen sisältömäärien kanssa on suositeltavaa käyttää useasta HTML-tiedostosta koostuvaa rakennemallia.

Suorituskykyyn vaikuttavat erot mainittujen kahden rakennemallin välillä johtuvat kerralla ladattavan tiedon määrästä. Yhden HTML-tiedoston rakennemallissa kaikki sovelluksen tieto ladataan sovelluksen käynnistyessä, kun taas usean HTML-tiedoston rakennemallissa kerralla ladataan vain kyseisessä HTML-tiedostossa oleva tietomäärä.

Teknisen toteutuksen vaiheet

WebApp-sovelluksissa HTML-runkotiedoston tyylimäärittelyyn käytetään yleensä erillistä CSS-tyylitiedostoa. CSS-tyylitiedosto sisältää kaikki sisällön visuaaliseen esitykseen liittyvät määritteet, kuten sisältöalueiden kokomäärittelyt, taustavärit, sekä käytetyt kirjasinlajit ja niiden koot. Tyylimäärittelyitä voidaan kirjata myös sovelluksen HTML-runkotiedostoon, mutta yleisesti verkkojulkaisussakin käytettävä erillinen CSS-tiedostoon tehtävä tyylimäärittely on muokattavuudeltaan ja hallinnaltaan parempi vaihtoehto.

JavaScript-tiedostojen tehtävänä on hoitaa kaikki toiminnallisuus WebApp-sovelluksissa. JavaScript on verkkosivuilla yleisesti käytettävä komentosarjakieli, joka soveltuu erinomaisesti myös mobiilipuolelle kevyiden toimintojen suorittamiseen. Yleensä WebApp-sovellukset sisältävät ainakin yhden JavaScript-muotoisen rajapinta-tiedoston. Verkkosivujen lisäksi myös mobiilituotantoihin on saatavilla lukuisa määrä erilaisia JavaScript-komennoilla toteutettuja lisäosia, kuten esimerkiksi kuvagallerioita ja valikkoratkaisuja. JavaScriptin pohjalta kehitetty komentokirjasto jQuery on hyvin mobiiliin sopiva palvelukokonaisuus. jQuerystä on kehitetty myös erityisesti mobiilikäyttöön optimoitu versio jQuery Mobile. Käytännössä JavaScript-tiedostoja voidaan yhdistää sovellukseen loputon määrä, mutta usean päällekkäisen JavaScript-komentotiedoston suorittaminen huonontaa sovelluksen suorituskykyä.

rajapinnat

Rajapinnat ovat eräänlaisia WebApp-pohjaisten sovellusten koneistoja. Rajapinnat ovat yleensä JavaScriptiin pohjautuvia toimintokokonaisuuksia ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: toimintorajapintoihin ja käyttöliittymärajapintoihin. Toimintorajapintojen välityksellä sovelluksella pystytään käyttämään erilaisia päätelaitteen ominaisuuksia, kuten GPS-sirua, puhelimen yhteyksiä ja puhelimen asentoa tarkkailevia kiihtyvyyssensoreita. Käyttöliittymärajapintojen avulla määritetään sovelluksen käyttöliittymään liittyviä ominaisuuksia, kuten sisältörakennetta, siirtymiä sisältöjen välillä ja ulkoasuun liittyviä toimintoja.

Rajapinnat koostuvat yleensä JavaScript-toiminnoista ja css-tyylimäärittelyistä. Nämä tiedostot yhdistetään WebApp-sovelluksen HTML-rakennetiedostoon ja otetaan käyttöön rajapintakohtaisilla käyttöönottokomennoilla. Rajapinnat tarjotaan yleensä niiden toteuttajien tekemissä tiedostopaketeissa, joissa on mukana myös manuaalit rajapinnan käyttämistä komennoista ja ohjeet rajapintojen käyttöönottoon.

Toimintorajapintojen (development frameworks) avulla WebApp-palvelu pystytään julkaisemaan monialustaisesti useilla eri päätelaitteilla. Koska WebApp-sovellukset käyttävät verkkosivuilta tuttuja kuvauskieliä ja toimintoelementtejä, pystytään niitä käyttämään mobiililaitteiden lisäksi myös PC-laitteiden verkkoselainohjelmistoilla. Rajapintojen avulla palvelun toiminta saadaan vuorovaikutteiseksi käyttäjän kanssa esimerkiksi paikkatietoon pohjautuvilla sisältömateriaaleilla. Toimintorajapintojen avulla sovelluksilla pystytään myös niin sanotusti keskustelemaan puhelimen muun tietomateriaalin, kuten esimerkiksi puhelimeen tallennettujen osoitetietojen tai vaikkapa valokuvien kanssa. Yksi suosituimmista toimintorajapinnoista on toiminnoiltaan erittäin monipuolinen ja monialustaiseen julkaisuun sopiva PhoneGap.

Käyttöliittymärajapinnat (user interface frameworks) toimivat sovellusten ulkoasun ja käyttöliittymän runkona. Niillä sovellukseen voidaan tuoda ulkoasullinen teema tai visuaalisia toimintoja esimerkiksi eri sisältöosioiden välisiin siirtymiin. Käyttöliittymärajapintojen tarkoituksena on tarjota sovelluskehitykseen käyttöliittymältään ja visuaalisilta elementeiltään yhtenäinen runko eri alustoille tapahtuvaa julkaisua varten. Käyttöliittymärajapinnat sisältävät yleensä toiminnalliset- ja visuaaliset määrittelyt sovelluksen eri elementeille, kuten otsikoille, leipätekstille ja painikkeille. Yksi yleisimmin käytetyistä WebApp-sovellusjulkaisuun sopivista käyttöliittymärajapinnoista on jQuery Mobile.

Rajapintojen valikoima on viime vuosina kasvanut huomattavasti ja nykyisin tarjolla on useita eri vaihtoehtoja eri kokoisten WebApp-sovellusten julkaisuun. Rajapintaa oman sovelluksen tekemiseen valittaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, minkälaiseen sovellusjulkaisuun valittu rajapinta soveltuu. Tärkeimmät ominaisuudet valintaa tehdessä ovat rajapinnan suorituskyky, tuetut puhelimen ominaisuudet ja yhteensopivat julkaisualustat. Alla on listattuna hyväksi havaittuja rajapintoja WebApp-sovellusjulkaisuun.

PhoneGap
PhoneGap on yksi suosituimmista ilmaisista WebApp-pohjaiseen sovellusjulkaisuun käytetyistä rajapinnoista. PhoneGapin kehitti alunperin Nitobi niminen yritys jonka Adobe osti lokakuussa 2011. Adoben oston myötä on odotettavissa että PhoneGap tulee yhä paremmin tuetuksi myös Adoben Creative Suite -ohjelmiston kanssa. PhoneGap on yhteensopiva käytännössä kaikkien laiteteholtaan WebApp-julkaisuun sopivien alustojen kanssa. PhoneGap sopii hyvin yhteen myös erilaisten käyttöliittymärajapintojen kanssa ja on siksi suosittu sovellusten toiminnallisena koneistona.

jQuery Mobile
jQuery Mobile tai jQM on yksi suosituimmista ilmaisista mobiililaitteille tarkoitetuista ulkoasurajapinnoista. jQM on jatkokehitetty verkkosivustoilta tutusta jQuery rajapinnasta mobiililaitteille soveltuvaksi JavaScript-kirjastoksi. Vaikka jQM sisältää toiminnallisia ominaisuuksia, se on toimintojen puolesta huomattavasti rajoittuneempi kuin esimerkiksi PhoneGap. jQM soveltuu kuitenkin erinomaisesti sovellusten visuaalisen puolen rajapinnaksi, johon se tarjoaa laajan valikoiman valmiiksi määriteltyjä toimintoja esimerkiksi rakenteisiin, osioiden välisiin siirtymisiin ja sisällön esitystapoihin.

Sencha Touch
Sencha Touch on yksi ensimmäisistä WebApp-sovellusjulkaisussa käytetyistä rajapinnoista. Sencha Touch on yhdistelmä useita pienempiä JavaScript-kirjastoja. Sencha Touchia voidaan kutsua sekä toiminto- että käyttöliittymärajapinnaksi, sillä se sisältää ominaisuuksia molemmista. Sencha Touchin erikoisuutena on se, että mobiilijulkaisu onnistuu käyttämällä pelkästään rajapinnan omaa kirjastoa eikä erillisiä liitännäisiä tarvita. Sencha Touchin kehittäjäpaketista on saatavilla useita eri versioita, joista avoimen lähdekoodin perustuvat tiedostopaketit ovat ilmaisia. Sencha Touchin sovelluskehitykseen on lisäksi saatavilla useita aputyökaluja sovelluksien suunnitteluun ja julkaisutoimenpiteisiin, joiden lisenssihinnat vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta muutamaan sataan euroon.

koostaminen

Verkko- ja mobiilituotannoissa koostamisella tarkoitetaan sisältöjen paikalleen laittamista. Koostaminen tehdään yleensä sovelluksen teknisen rungon päälle, jolloin sisältömateriaalit asetellaan toimimaan teknisessä rungossa tavoitellulla tavalla. Mikäli koostaminen ja sitä edeltävät työvaiheet ovat sujuneet hyvin, ei koostamisvaiheessa tarvitse muokata aiemmin toteutettua sovelluksen teknistä runkoa. Koostamiseen kuuluu myös sisältöjen lopullisen esitystavan- ja mahdollisen etähallintajärjestelmän toimintojen testaaminen.









etähallinta

Mobiilisovellusten sisältöjä on mahdollista muokata julkaisun jälkeen erillisten etähallintatoimintojen kautta. Etähallintaa käytetään yleensä sisältömateriaalien muokkaamiseen ja vaihtamiseen, mutta myös koko sovelluksen rakenne on mahdollista toteuttaa etähallittavaksi. Etähallinta tapahtuu puhelimen datayhteyksien välityksellä ja siksi etähallintaa suunniteltaessa tulee huomioida sisällön verkkolataamisesta johtuvat vasteajat ja käyttäjälle tulevat datasiirtomaksut.

Etähallinta voidaan toteuttaa kahdella tavalla; suoralla verkkosisältöjen käyttämisellä tai erilaisilla tietokantaratkaisulla. Etähallintaa suunniteltaessa tulee huomioida sovelluskauppojen asettamat rajoitteet mobiilisovelluksen sisällön muokkaamiselle. Etenkin App Store on tässä todella tarkka, eikä käytännössä salli sovellusten etähallintaa tietoturvaan ja sopivien sisältöjen varmistukseen vedoten. Etähallinta voi kuitenkin olla mahdollista myös App Storessa julkaistujen sovelluksien osalta, kunhan sovelluksen toimintoja määrittelevät JavaScript-tiedostot eivät ole etähallinnan kautta muokattavissa ja sovellusta voidaan jossain määrin käyttää ilman verkkoyhteyttä. Varmuudella etähallinta on JavaScript-tiedostoja lukuun ottamatta sallittu ainakin Android Marketissa.

Helpoin tapa sovelluksen etähallintaan on siirtää osa sovelluksen sisällöistä verkon yli palvelimelta ladattaviksi. Tällöin palvelimella olevia sisältöjä vaihtamalla myös sovelluksessa olevat sisällöt muuttuvat. Yksinkertaisin tapa palvelimen kautta toimivan sovelluksen toteutukseen on siirtää esimerkiksi osa sovelluksessa käytetyistä HTML- ja CSS –tiedostoista verkkopalvelimelle. Sisällönhallintaan on mahdollista yhdistää myös erilaisia sisällönhallintajärjestelmiä (CMS), joiden avulla etähallinnan käyttöä voidaan yksinkertaistaa ja niiden avulla voidaan etähallinta tarjota myös esimerkiksi asiakkaille, jotka ovat tilanneet palvelun. Suosittuja järjestelmiä, joita on käytetty mobiilipalveluiden etähallinnassa, ovat Joomla!- ja Drupal –sisällönhallintajärjestelmät. Niihin on saatavilla kattava valikoima suoraan mobiilipalveluiden käyttöön soveltuvia lisäosia, eli plugineja.

Vaihtoehtoinen tapa etähallinnan toteutukseen ovat erilaiset tietokantaratkaisut, joita voidaan toteuttaa mm. SQL-, SQLlite- ja XML-rakenteisesti. Tietokannat voidaan yhdistää joko suoraan sovellukseen, jolloin tieto haetaan suoraan tietokannoista, tai vaihtoehtoisesti välissä voidaan käyttää myös aiemmin mainittuja sisällönhallintajärjestelmiä. Tietokannoilla toteutettu etähallinta soveltuu hyvin raskaisiin mobiilijulkaisuihin, sillä ne ovat suoraa verkkosisällön latausta huomattavasti suorituskykyisempiä ja siten käyttäjäystävällisempiä. Tietokantapohjainen etähallinta on teknisesti huomattavasti haasteellisempi toteuttaa, joten kevyempiin mobiilisovelluksiin suositellaan suoraa verkkosisältöhallintaa.

sisältöjen esitys

Mobiilisovelluksissa voidaan esittää käytännössä kaikkia sähköisen median sisältömuotoja, kuten tekstiä, kuvia, ääntä ja videoita. Sisältöjen esitystavat ovat hyvin lähellä verkkosivustoilla käytettyjä menetelmiä. Poikkeuksia aiheuttavat kuitenkin mobiililaitteiden tietokoneita huonommat laitetehot ja verkkokäyttö. Siinä missä verkkosivuilla sisältöä voidaan ongelmitta tuoda ja upottaa toisista verkkosijainneista toistettavaksi, on mobiilisovelluksessa ajateltava verkkoyhteyksien kuormitusta ja käyttäjiä, joilla ei ole kiinteähintaista datasiirtopalvelua käytettävissä. Mikäli sovellus halutaan tehdä täysin ilman verkkoyhteyksiä toimivaksi, on sisältöjen ja niiden esitystapojen suunnittelu ja toteutus haasteellisempaa, sillä tällöin kaikki sisältömateriaali tulee liittää sovelluksen sisälle paikallisesti latautuvaksi.

Teksti- ja kuvamateriaalien esittäminen on mobiilisovelluksissa yksinkertaista. Sisällöt kirjoitetaan tai liitetään WebApp-rakenteisen sovelluksen HTML-kuvauskieleen verkkotekniikoista tutuilla komennoilla. Teksti- ja kuvamateriaalin liittäminen sovelluksen sisälle ei yleensä vaikuta sovelluksen suorituskykyyn. Poikkeuksena ovat suuret kuvatiedostot, mutta mikäli kuvien tiedostokoot pysyvät alle verkkosivuilla käytetyissä kokosuosituksissa (max. 1-2Mt/kuva), ei ongelmia pitäisi ilmaantua. Kuvien esittämisessä on hyvä huomioida niiden esityspinta-ala, joka on mobiililaitteilla usein huomattavasti tietokoneita pienempi. Tämän takia onkin suositeltavaa käyttää tarkempaa tarkastelua vaativille kuville erillisiä thumbnail-kuvakkeita ja niitä klikkaamalla aukeavia isompia katselukuvia. Teksti- ja kuvamateriaalit voidaan toteuttaa myös verkon yli latautuviksi erilaisten etähallintaratkaisujen kautta, mutta mikäli niille ei ole suunnitteluvaiheessa todettu päivitystarvetta, on ne käytettävyyden ja latausaikojen takia suositeltavaa jättää sovelluksen sisäisiksi sisällöiksi.

Mobiilisovelluksissa ongelmallisempia sisältöjä ovat raskaammat sisältömateriaalit, kuten ääni- ja videotiedostot. Mikäli sovellus sisältää näitä sisältömuotoja runsaasti, on niiden esittämiseen suositeltavaa käyttää verkon yli latautuvia esitystapoja. Runsas ääni- ja videosisältöjen upottaminen sovellukseen sisäisesti latautuvaksi nostaa myös sovelluksen asennuspaketin tiedostokokoa ja voi siten olla esteenä sovelluksen asentamiselle pienemmällä muistilla varustettuihin puhelinmalleihin. Verkon yli ladattavissa esitystavoissa sisältöjen määrä ja niiden tiedostokoot eivät vaikuta asennustiedoston kokoon. Ääni- ja videomateriaalien esittämiseen on tarjolla useita eri ratkaisuja ja yleisemmin niissä käytetään verkkosivuillakin käytettyjä embed-komennoilla upotettavia toistimia. Esimerkiksi videomateriaaleihin hyvä ja toimiva vaihtoehto on käyttää Youtube-videopalvelun tarjoamia embed-toistimia.

testaus

Testausvaiheen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa mobiilissa- tai sähköisessä palvelutuotannossa. Testauksen tarkoituksena on varmistaa, että sovelluksen kaikki osiot toimivat ongelmitta, navigointi ja linkitykset vievät oikeisiin osoitteisiin ja että sovellus toimii visuaalisesti halutulla tavalla. Testauksen tavoitteena on varmistaa mahdollisimman virheetön lopputuote käyttäjille, sekä turvata tuotteen imago varsinkin alkumetreillä.







vinkkejä testaukseen

Mobiilipalveluiden testaus on mahdollista toteuttaa joko virtuaalisesti, tai oikeita päätelaitteita käyttäen. Virtuaalisessa testauksessa sovellusta testataan tietokoneeseen asennetun emulaattorin, eli virtuaalilaitteen avulla. Virtuaalitestauksen etuna ovat pienet testauskustannukset ja mahdollisuus eri tyyppisillä laitteilla tapahtuvaan laajaan testaukseen. Oikeilla päätelaitteilla etuna on sovelluksen toimintojen, ulkoasun ja asettelun toimivuuden varmistaminen käytännössä. Oli testaustapa kumpi tahansa, on siinä suositeltavaa käyttää ulkopuolisia testaajia tuotannon työryhmän sijaan.

Testauksessa tulisi suorittaa arviointeja palvelun hyödyntämisen eri vaiheista, kuten asentamisesta, käytöstä erilaisissa ympäristöissä (sisätilat, ulkotilat), sisällön esittämisestä ja sen löytämisestä, sekä sovelluksen toimintavarmuudesta. Mobiilipalveluiden testauksessa tulisi kokeilla erilaisten sovellukseen yhdistettyjen toimintojen, kuten paikkatiedon toimivuutta ja sitä, mitä sovelluksessa tapahtuu mikäli esimerkiksi paikkatietoa ei olekaan saatavilla.

Useimmat rajapinnat helpottavat testaustyötä antamalla ongelmatilanteissa tiettyjä virhekoodeja, joiden avulla ongelman aiheuttaja ja ratkaisu sen korjaamiseen löytyvät nopeasti. Rajapintojen virhekoodiluettelot ja niiden selitykset löytyvät yleensä rajapinnan dokumentaatioista tai verkkosivuilta.

Kun tuotantojen aikataulut pettävät, lisäaikaa otetaan usein testaukseen varatusta jaksosta. Testaus on mahdollista toteuttaa laadukkaasti myös lyhyessä ajassa ja pienillä resursseilla, kun se suunnitellaan ja aikataulutetaan oikein. Esimerkiksi asiasta kiinnostuneiden ulkopuolisten henkilöiden hyödyntäminen osana testausta on hyvä mahdollisuus keventää tuotannon sisäistä työmäärää.

alustakohtaiset testausympäristöt

Kaikkien suurimpien mobiilikäyttöjärjestelmien kehitystyökalut sisältävät myös erilaisia emulaattoreita palveluiden virtuaaliseen testaamiseen. Emulaattorit soveltuvat hyvin sovelluksien eri toimintojen testaamiseen, mutta niitä käyttäessä tulee huomioida lopullisen päätelaitteen mahdollisesti erilainen suorituskyky. Esimerkiksi Androidin kehitystyökaluissa mukana tuleva AVD-testausympäristö (Android Virtual Device) on ainakin Windows-käyttöjärjestelmällä käytettynä hidas, eikä anna todellista kuvaa sovelluksen suorituskyvystä. Androidille on saatavilla myös kolmannen osapuolen testausemulaattoreita, mutta myös niiden suorituskyky ja käytettävyys on vaihtelevaa.

Applella tilanne on huomattavasti Androidia parempi. Kehittäjätyökalujen mukana Xcode –ohjelmistoon yhdistyvä emulaattori on suorituskyvyltään ja käytettävyydeltään erinomainen. iOS-emulaattori ei kuitenkaan korvaa täysin oikeilla laitteilla tehtävää testausta, mutta on hyvä ja nopea aputyökalu ensimmäisten sovellusversioiden testaukseen.

Vaihtoehto kevyempään ja etenkin sovelluksen visuaalisten toimintojen testaukseen, on Adoben Creative Suite –ohjelmistopaketeista löytyvä Device Central. Device Centralissa käyttäjä valitsee halutun päätelaitteen kattavasta laitekatalogista ja tämän jälkeen sovellusta pystytään suorittamaan virtuaalilaitteen avulla. Device Central soveltuu myös erilaisten visuaalisten elementtien ja asettelun testaamiseen, koska siinä pystytään virtuaalisesti simuloimaan erilaisia näkyvyyteen vaikuttavia käyttöympäristöjä, kuten auringonpaistetta tai kirkkaita kohdevaloja. Device Central ei kuitenkaan kerro mitään sovelluksen suorituskyvystä, joten sillä tehtävään testaukseen on suositeltavaa yhdistää myös oikeilla laitteilla tapahtuvaa testausta.

julkaisu

Mobiilisovellusten ja verkkosivujen erona ovat niiden jakelukanavat ja –muodot. Siinä missä verkkosivujen käyttöönottoon riittää niiden siirtäminen verkkoon ja selaimella luettavaksi, mobiilipalvelu täytyy paketoida matkapuhelimen ja sovelluskauppojen ymmärtämään muotoon.

Mobiilisovelluksen julkaisutoimenpiteet aloitetaan paketoimalla sovellus ja sen sisällöt tiettyyn sovelluskauppojen ymmärtämään tiedostomuotoon. Tämän jälkeen sovelluspaketti ja siihen liittyvät muut julkaisumateriaalit kuten kuvaustekstit, sovelluskuvakkeet ja ruutukaappaukset lähetetään sovelluskauppaan erillisiä lähetyspalveluita käyttäen.




volyymit

Sovelluskauppojen latausmäärät ovat suoraan verrannollisia laitteiden ja käyttöjärjestelmien myyntimääriin. Nykyisistä suurista valmistajista Apple oli ensimmäisiä joka tarjosi laitteilleen sisältöpalveluita erillisen sovelluskaupan kautta. Tämän johdosta Applen matkapuhelinten käyttäjät ovat jo hyvin varhaisessa vaiheessa tottuneet täydentämään laitettaan ladattavilla sisällöillä, josta johtuen Apple on varsin selkeä ykkönen sovellusten latausmääriä ja sovelluskauppojen liikevaihtoa mitatessa.

Viime vuosina Googlen Android on nostanut asemaansa sovelluskauppojen latausmäärien suhteen. Tämä johtuu suuresta laitemäärästä, joka Android-käyttöjärjestelmällä on muihin alustoihin verrattuna. Kokonaislatausmäärissä suurimmat sovelluskaupat ylittivät 10 miljardin latauksen määrän vuonna 2011 ja latausmäärät kasvoivat vuosien 2010 ja 2011 välisenä aikana jopa 83%. Vuoden 2012 keväällä latauksia kertyy noin 1 miljardia kuukaudessa ja esimerkiksi App Storesta ladataan päivittäin keskimäärin 5-6 miljoonaa sovellusta. (Lähteet: Android Developer Blog, Google Inc. App Store competitive index, Fiksu.com.)

App Storen päivälatausten huippulukemia vuonna 2011. Lähde: fiksu.com, 2011.
App Storen päivälatausten huippulukemia vuonna 2011. Lähde: fiksu.com, 2011.

Sovellusten julkaisuissa on hyvä huomioida myös muut kuin laite- tai käyttöjärjestelmävalmistajien sovelluskaupat. Viime vuosina niin sanottujen epävirallisten sovelluskauppojen määrä on ollut kasvussa ja osa niistä on onnistunut saavuttamaan hyviä latausmääriä. Esimerkiksi Amazon-verkkokaupan oma Android julkaisuun keskittynyt Appstore on ensimmäisen toimintavuoden aikana saavuttanut sovellusmäärien suhteen Android Markettia ja sovelluskaupat ovat vuoden 2012 alussa uusien sovelluksien julkaisumäärissä jo lähellä toisiaan.

julkaisutoimenpiteet

Android Market
Kun sovelluksia julkaistaan Androidille, se tapahtuu apk-tiedostomuotoa käyttämällä. Sovellus koostetaan toteutusohjelmalla apk-muotoon, johon sisällytetään kaikki sovelluksen paikallinen sisältö ja julkaisutiedot. Lisäksi apk-tiedostossa tulee olla sovellukseen personoidut sovelluskuvakkeet erikokoisille päätelaitteille. Android Marketissa hyväksyttävä apk-tiedosto on kooltaan alle 50 Mt.

Sovelluksen julkaisu Android Marketissa tapahtuu palvelun omien verkkosivujen kautta. Palvelu vaatii käyttäjältä kehittäjätunnuksen, joka on saatavilla Googlelta 25 dollarin hintaan. Sovelluksen lataamiseen tarvitaan sovelluksen apk-asennustiedoston lisäksi vähintään kaksi kuvakaappausta sovelluksesta, suppea ja laaja kuvausteksti, joita käytetään sovelluksen markkinointiin, sekä tiedot sovelluksen sisällöstä ja siitä, mihin palvelukategoriaan sovellus halutaan julkaista. Julkaisun yhteydessä sovelluksen tietoihin tulee antaa myös julkaisijan nimi- ja yhteystiedot.

Sovelluksen julkaisuprosessin vaiheet Android Markettiin. Lähde: Android Developers Library, Google Inc 2011.
Sovelluksen julkaisuprosessin vaiheet Android Markettiin. Lähde: Android Developers Library, Google Inc 2011.

Kun kaikki tarvittava tieto on annettu, sovellus siirtyy Android Marketin koneistettuun tarkastukseen. Tarkastuksen aikana sovellus ei ole ladattavissa Android Marketin käyttäjille. Tarkastus kestää vaihtelevasti noin muutamasta tunnista muutamaan päivään, mutta yleensä sovellus on ladattavissa vuorokauden kuluessa. Mikäli sovellus hyväksytään sovelluskauppaan, menee sovellus niin kutsuttuun valmiustilaan. Valmiustilassa sovellus ei ole julkisesti ladattavissa, vaan kehittäjän täytyy käydä aktivoimassa se julkaistuksi. Android Marketissa kehittäjä ei pysty asettamaan sovelluksen julkaisulle tiettyä kellonaikaa tai päivämäärää, vaan julkaisu täytyy tehdä manuaalisesti. Julkaisun jälkeen kehittäjätilin kautta saa tilastotietoja sovelluksen latausmääristä ja sovellukselle annetuista palautteista. Myös sovelluksen päivitysversion lataaminen tehdään kehittäjätilin välityksellä. Päivitysversion hyväksymisaika on huomattavasti uutta sovellusta lyhyempi ja käytännössä päivitysversio on ladattavissa viiveettä sen lähettämisen jälkeen. Päivitysversion lähetys ei myöskään aiheuta katkosta sovelluksen latauspalveluun, vaan sovelluksen vanha versio on ladattavissa niin pitkään ennen kuin uusi versio korvaa sen.

App Store
iOS-julkaisu on mahdollista ainoastaan Applen hallinnoiman App Storen kautta. App Storeen julkaistavissa sovelluksissa käytetään ipa-tiedostomuotoa, joka sisältää sovelluksen sisällön lisäksi asennusmääritykset ja sovelluskuvakkeet. IOS-laitteille julkaistaessa ipa-tiedoston koostamiseen tulee käyttää Applen omaa Xcode –ohjelmistoa ja julkaisijalla täytyy olla Applen iOS-sovelluskehittäjän lisenssi.

Sovellusjulkaisu App Storeen tapahtuu Applen iOS-kehittäjätyökaluista löytyvällä Application Loader –ohjelmalla. Ennen sovelluksen lähettämistoimintoja tulee kehittäjällä olla sovelluksesta luotu ipa-tiedosto, tarpeelliset kuvakkeet ja kuvakaappaukset sovelluksesta, sekä kehittäjätunnus (Apple Developer ID). Apple on tarkka sovelluksen julkaisutiedoista ja siihen liittyvistä kuvakkeista, joten ennen julkaisun suorittamista on suositeltavaa lukea Apple Developer –sivuston kehittäjäohjeistukset ja rajoitukset. Sovelluksen lähettäminen etenee vaiheittain Application Loader –ohjelmalla ja mikäli kaikki valmistelutyöt on tehty oikein, tulisi lähetyksen sujua nopeasti ja yksinkertaisesti.

App Storen päivälatausten huippulukemia vuonna 2011. Lähde: fiksu.com, 2011.
App Store julkaisun vaiheet. Lähde: iOS Developer Library, Apple 2011.

Kun sovellus on lähetetty sovelluskauppaan, menee se Applen laadun- ja sisällönvarmennukseen käsiteltäväksi. Hyväksymisprosessi laadun- ja sisällönvarmennuksessa kestää viidestä päivästä jopa muutamaan viikkoon, joten siihen on hyvä varata reilusti aikaa. Mikäli sovellus hyväksytään, tulee siitä kehittäjälle ilmoitus ja sovellus on 12 tunnin kuluessa ladattavissa App Storesta. Mikäli sovellus ei läpäise Applen laadun- ja sisällönvarmistusta, tulee hylkäyspäätöksen mukana tarkempi selvitys korjausvaatimuksista. Korjausvaatimukset on suositeltavaa tehdä nopeasti, sillä tällöin sovellus pääsee uudelleenlähetettynä erilliseen korjauskäsittelyyn ja sovelluksen hyväksymisprosessi on huomattavasti muuta käsittelyä nopeampaa. Mikäli sovelluksen hyväksymisprosessi kestää tuotannon aikatauluihin suhteutettuna liian pitkään, on Applelle mahdollista lähettää pyyntö nopeammasta käsittelystä erillistä lomaketta käyttäen. Tässä tilanteessa tulee kuitenkin huomioida, että vaikka perusteet nopeammalle käsittelylle olisivat hyvät, julkaisuprosessin nopeutumista ei voida aina taata.

Julkaisun jälkeen kehittäjän on mahdollista seurata App Storen kautta sovelluksen latausmääriä ja sovellukselle annettua palautetta. Sovelluskauppaan on mahdollista ladata myös päivitysversio, mutta sen hyväksymisprosessi on yhtä hidas kuin alkuperäisen sovelluksen.

Nokia Store

Nokia Store julkaisuprosessin vaiheet. Lähde: Nokia Developer Library, Nokia 2012.
Nokia Store julkaisuprosessin vaiheet. Lähde: Nokia Developer Library, Nokia 2012.

Nokian laitteille toteutettujen sovellusten julkaisu poikkeaa muista päätelaitteista sen vapauden perusteella. Käytännössä Nokian puhelimille toteutettuja sovelluksia pystytään julkaisemaan missä verkkosivuilla tahansa, sillä niiden asentaminen puhelimeen on sallittu myös muualta kuin virallisesta sovelluskaupasta. Lisäksi Nokian sovelluksia on mahdollisuus julkaista myös eri tiedostoformaateissa. WebApp-sovelluksissa käytetään yleensä wrt-tiedostomuotoa, joka on rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin iOS:n ja Androidin vastaavat sovellukset.

Nokian Storeen sovellusjulkaisu tapahtuu palvelun omien verkkosivujen välityksellä. Sovelluksen lähetysvaiheessa määritellään päätelaitteet joille sovellus on suunnattu, sekä maantieteelliset alueet joissa sovellus julkaistaan. Kokonaisuudessaan Nokia Store -julkaisu on hyvin lähellä Android Market –julkaisua, sillä jopa sovelluksen lähetyksen yhteydessä vaadittavat tiedot ja havainnekuvat ovat molemmissa sovelluskaupoissa samankaltaiset. Kun sovelluksen julkaisutiedosto ja siihen liittyvät tiedot ja kuvakkeet on syötetty latausjärjestelmään, menee sovellus muiden kauppojen tapaan käsittelyyn ja tarkastettavaksi. Nokia Storessa tarkastus kestää vaihtelevasti muutamasta päivästä noin viikkoon. Mikäli kaikki on tehty oikein ja sovellus hyväksytään, se on julkaistavissa yleensä välittömästi.

Nokia Storen kautta kehittäjällä on mahdollisuus tarkastella sovelluksen lataustilastoja ja sille annettuja palautteita. Kehittäjäpalvelun kautta on mahdollista lähettää myös päivitysversioita, jotka ainakin keväällä 2012 latautuvat sovelluskauppaan ilman erillistä hyväksymisprosessia.

Windows Marketplace

Microsoft Visual Studio Express testausympäristö. Lähde: Microsoft Developer Network 2011.
Microsoft Visual Studio Express testausympäristö. Lähde: Microsoft Developer Network 2011.

Julkaisu Windows Phone –käyttöjärjestelmällä varustetuille laitteille tapahtuu Windows Phonen kehittäjätyökaluissa mukana olevien Marketplace Preparation Kit –työkalujen kautta. MPK-työkaluilla sovellus voidaan myös testata ennen julkaisutoimenpiteiden aloitusta. Tällä testauksella varmistetaan, että sovellus ja sen toiminnot ovat Microsoftin määrittelemän ohjeistuksen mukaisia ja että sovellus hyväksytään sovelluskauppaan. Itse sovellusjulkaisu on hyvin samankaltainen prosessi kuin muillekin alustoille, jolloin kauppaan lähetetään XAP-tiedostomuodossa oleva sovelluspaketti ja tarvittavat kuva- ja tekstitiedot. Sovelluksen lataus Marketplaceen suoritetaan Windows Phone kehittäjätyökaluissa olevan Visual Studio Express –ohjelman kautta. Sovellus on mahdollista ladata Windows Marketplaceen joko suoraan kaikille näkyväksi julkiseksi sovellukseksi, tai pelkästään rajatulle käyttäjäryhmälle näkyväksi kehitysversioksi. Kehitysversio mahdollistaa rajatun sovelluksen asennusprosessin ja toimintojen testaamisen ennen sen julkaisemista suuremmalle käyttäjäjoukolle. Windows Marketplace tarkistaa sovelluksen sen toimintojen ja sisältöjen osalta ennen julkaisua. Tarkastusprosessi kestää tilanteesta riippuen noin kolme tai neljä päivää. Microsoftin julkaisusäädöksissä tarkastus ja julkaisupäätös luvataan tehdä viiden päivän sisällä sovelluksen lähettämisestä.

julkaisuvalmistelut

Mitä julkaisuun tulee valmistella ja miksi.

julkaisukanavat

Mobiilipalveluiden julkaisukanavalla tarkoitetaan sovellusten julkaisuun käytettäviä ympäristöjä, pääasiassa sovelluskauppoja. Julkaisukanavia ovat sekä käyttöjärjestelmän ja laitevalmistajan omat sovelluskauppapalvelut, että epävirallisemmat kolmansien osapuolten toteuttamat ulkoiset sovelluskaupat.

Yleisimmät ja suurimmat sovelluskaupat:

Applen App Store Googlen Android Market

Nokia Store. Microsoftin Windows Marketplace.

Amazonin App Store Android-laitteille. Monialustainen GetJar Store.

Tunnetuimpia julkaisukanavia ovat käyttöjärjestelmien omat palvelut, kuten App Store (Apple), Android Market (Google), Nokia Store (Nokia) ja Windows Marketplace (Microsoft). Lisäksi laitevalmistajilla on omia kokoelmaversioita edellä mainituista sovelluskaupoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Samsungin Windows Phone –puhelimissa oleva Samsung Zone ja HTC:n Androidissa käyttämä HTC Likes. Kokoelmaversioissa käyttäjälle on etsitty valmiiksi laitevalmistajan omatuotanteisia tai suosittelemia sovelluksia.

Latausmääriltään ja toiminnallisuuksiltaan hyviä epävirallisia sovelluskauppoja ovat Android- ja omaan KindleFire -laitteen sovellusjulkaisuun keskittyvä Amazon App Store ja vanhin edelleen toiminnassa oleva monialustainen GetJar. Epäviralliset sovelluskaupat tarjoavat usein laitevalmistajia monipuolisempia vaihtoehtoja esimerkiksi sovelluksien maksujärjestelyihin ja toiminnallisuuksiin.

jälkityöt

Mobiilituotannoissa työmäärä päättyy vain harvoin sovelluksen julkaisuun. Vaikka sovellus olisi hyvä ja testaus olisi tehty huolella, aina löytyy korjattavaa ja parannettavaa. Yleensä julkaisun jälkeinen työmäärä keskittyy sovelluksesta saatavan palautteen käsittelyyn, erilaisten palautekanavien järjestelyyn, sovelluksen jatkokehityksen suunnitteluun tai yleiseen palveluun liittyvään ylläpitotyöhön. Mobiilituotannot tulisi nähdä eräänlaisena kaarena, joka alkaa suunnittelusta ja joka jatkuu vielä julkaisun jälkeen jälkitöiden parissa.

Hyvällä jälkityöllä ja vuorovaikutteisella ylläpidolla voidaan edesauttaa palvelun menestystä markkinoilla ja luoda käyttäjille vaikutelma siitä, että palvelua jatkuvasti kehitetään heidän toiveidensa pohjalta.



palautekanavat

Julkaistusta mobiilisovelluksesta on mahdollista saada hyvin monipuolista palautetta eri välineitä käyttäen. Yksi helpoimmin kerättävistä palautteista on palvelun menekin mittaaminen eli sovelluskauppakohtaisten latausmäärien seuraaminen. Latausmäärien perusteella voidaan tehdä karkeaa arviota palvelun tarpeesta ja sen löydettävyydestä. Pelkät latausmäärät eivät kuitenkaan kerro palvelun toimivuudesta ja onnistumisesta kaikkea, sillä moni hyvä palvelu voi jäädä kuluttajilta huomaamatta sovelluskauppojen suuresta tarjonnasta johtuen ja vaihtoehtoisesti huono palvelu voi saada suuria latausmääriä onnistuneen markkinoinnin ansiosta.

Latausmäärien lisäksi sovelluskaupoista on mahdollista saada niin sanottua pikapalautetta, jossa käyttäjät saavat palvelun ladatessaan mahdollisuuden antaa palvelulle arvosanan ja lyhyen sanallisen arvion. Sovelluskaupoissa annetut arvosanat ja sanalliset arviot ovat kaikille sovelluskaupan käyttäjille avoimia, joten ne voivat itsessään joko tehostaa tai laskea sovelluksen latausmääriä.

Palautekanavia suunniteltaessa kannattaa tarjota sovelluskauppojen lisäksi vähintään yksi vaihtoehtoinen tapa palautteiden antamiseen. Usein käyttäjät haluavat antaa henkilökohtaisempaa palautetta ja siksi palvelulla tulisi olla yhteystieto (esim. sähköpostiosoite) palautteiden keräämistä varten. Sovelluskaupat vaativat usein kehittäjän sähköpostia julkaisijatietoihin ja sähköposti on yleensä näkyvissä myös tarjottujen sovellusten tiedoissa. Sähköpostilla kerätyissä palautteissa tärkeää on ylläpitäjän vuorovaikutteisuus asiakkaan kanssa. Mikäli asiakas ilmoittaa sähköpostitse jostain ongelmasta tai haluaa muuten vain vastauksen, tulisi vastaus lähettää mahdollisimman nopeasti. Pienellä vaivannäöllä ja oman ajan käytöllä saa varmemmin asiakkaan tyytyväiseksi ja mahdollisesti jopa kertomaan hyvästä palvelusta eteenpäin.

Mikäli sovellukselle on aikomus kehittää jatkoversiota tai palvelusta haluaa tarkempaa tietoa, verkkopohjaiset käyttäjäpalautelomakkeet ovat hyvä vaihtoehto tarkemman palautteen keräämiseen. Hyviä ilmaisia verkkopalautelomakkeita on saatavilla erilaisiin verkkosivuratkaisuihin yhdistettyinä, tai vaihtoehtoisesti täysin itsenäisinä palveluita, kuten esimerkiksi Google Documents –työkalun yhteydessä toimiva Google Forms.

jatkokehitys

Jokainen sovellus alkaa jossain vaiheessa menettää suosiotaan ja tuntua vanhanaikaiselta kilpailijoihin verrattuna. Silloin on hyvä miettiä palvelun jatkokehitystä ja sovelluksen uuden version tuotantoa. Usein jatkokehityksen ensimmäiset ideat tulevat jo alkuperäisen tuotannon aikana, mutta ideointia voi helpottaa myös esimerkiksi sovelluksesta saatujen käyttäjäpalautteiden kautta. Usein käyttäjiltä saatu palaute avaa täysin uusia näkökulmia alkuperäisiin, hyväksi luultuihin ideoihin.

Jatkokehitystyötä ei kannata lähteä tekemään pelkästään omiin tai käyttäjien ideoihin pohjaten. Jatkokehitystä suunniteltaessa on hyvä huomioida aiemman sovellusversion osalta tehdyt suunnitelmat ja pitää niiden avulla sovelluksessa sisällöllinen ja toiminnallinen jatkumo mukana. Liian isoja harppauksia tekemällä sovellusta saadaan uudistettua, mutta se voi ajaa aiemmin sovelluksesta pitäneet ja siihen tottuneet käyttäjät pois. Sovelluksen jatkokehitystä tulisi tehdä kerralla useampaa versiota silmällä pitäen ja rakentaa palvelulle pidempikestoinen kehitysprosessi. Liian suurten muutosten keskellä sovelluksesta voidaan kadottaa jotain hyvinkin olennaisia ja käyttäjille tärkeitä sisältöjä tai toimintoja.

ylläpito

Jokaisella mobiilipalvelulla tulisi olla ylläpitäjä. Ylläpidon tehtävänä on toimia asiakkaiden tukipalveluna mahdollisissa ongelmatilanteissa ja hoitaa palautekanavia. Toimivalla ylläpidolla palvelulle voidaan kehittää hyvää mainetta ja ylläpidon kannattaa olla näkyvä osa jälkityötä. Monesti hyvin ja näkyvästi ylläpidetyt ja jatkohoidetut palvelut vetävät puoleensa uusia lataajia paremmin kuin huonosti ylläpidetyt palvelut. Yksinkertaisimmillaan ylläpitoon riittää kehittäjän sähköpostiosoite, jonka kautta käyttäjät voivat lähestyä ylläpitäjää. Mikäli asiakkaille halutaan antaa vakuuttavampi kuva, voi ylläpidon järjestää myös esimerkiksi sovelluksen ympärille rakennettavien verkkosivujen kautta. Ylläpidon on tärkeää olla vuorovaikutteinen käyttäjien kanssa, sillä sen avulla voidaan kehittää myös palvelun imagoa ja mainetta.

 
 
 

Mobiilimanuaali

Mobiilimanuaali on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Digiregion-hankkeen toteuttama opas kaikille mobiilipalveluiden toteuttamisesta kiinnostuneille. Manuaalissa mobiilipalvelun elinkaarta tarkastellaan aina lähtökohdista julkaisuun ja päivitysversioihin saakka. Mitä asioita on hyvä huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja kuinka hyvät suunnitelmat muutetaan onnistuneeksi lopputuotteeksi? Miten ja missä sovelluksen voi julkaista ja miten julkaisusta edetään ylläpitotöiden kautta seuraavan version kehitystyöhön. Miksi mobiilipalveluita kannattaa hyödyntää ja miten mobiilipalvelulla tuetaan ja tehostetaan muuta liiketoimintaa?

Mobiilimanuaalin tietolähteenä on käytetty toteuttajien omia näkemyksiä alasta ja kokemuksia mobiilipalveluiden tuotannoista. Sovelluksen toteuttajat ovat olleet toteuttamassa alueellisesti merkittäviä mobiilipalveluita ja teknologisia pilotteja usean vuoden ajan. Kirjallisen materiaalin lisäksi lähteenä on käytetty tekijöiden vuonna 2011 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun TG4NP-hankkeelle tehtyjä opinnäytetöitä. Tekstin ohessa käytettyjen kuvien lähdetiedot löytyvät kuvien yhteydestä. Mikäli lähdetietoja ei ole merkitty, on kuva sovelluksen tuotantoryhmän toteuttama. Tarkemmat tiedot tuotantoryhmästä ja hankkeen rahoittajista löytyvät sovelluksen toteuttajat-osiosta.

Digiregion

Digiregion on Euroopan unionin sosiaalirahaston (ESR) ja Joensuun seudun kehittämisyhtiön (JOSEK OY) rahoittama hanke. Hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää alueellista digitaalista sisältöliiketoimintaa ja sen kansainvälistämistä. Digiregion tarjoaa itäsuomalaisille yrittäjille vetoapua digitaalisen sisältöliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistämiseen järjestämällä koulutuksia, työpajoja ja aiheisiin liittyviä seminaareja. Lisää tietoa hankkeesta, sen toimenpiteistä ja keväällä 2012 käynnistyvistä koulutuksista löytyy hankkeen verkkosivuilta osoitteesta: digiregion.pkamk.fi.

 
 
 

Toteuttajat:

Tero Hyttinen - tekninen toteutus ja sisällöntuotanto
Anu Karreinen - graafinen suunnittelu ja sisällöntuotanto
Hannele Laine - sisällöntuotanto ja testaus
Elina Hartikainen - projektipäällikkö, Digiregion
Sari Erkkilä - projektisihteeri

Lisäksi sisällöntuotannossa avustivat:
Aarno Savolainen, PKAMK
Timo Rui, TG4NP-hanke, PKAMK

Yhteistyökumppanit ja rahoittajat: